Keitä me olemme ja miksi olemme täällä?

Biologinen tutkimuksemme Alto Mayossa liittyy Conservation International -järjestön valuma-alueen hallintahankkeeseen nimeltä BioCuencas. Suomen ulkoministeriön rahoittama hanke selvittää vesiresurssien ja biodiversiteetin tilaa ja kestävää käyttöä Alto Mayon alueella.

Tänä kesänä meitä on täällä kolme hankkeelta matka-apurahan saanutta tutkijaa Turun yliopistosta: Johanna Toivonen de Gonzales, joka tekee postdoc -tutkimusta liittyen erilaisten metsien vedenpidätyskykyyn. Jyrkkien rinteiden sademetsät ovat tärkeitä laakson pohjan kaupunkien vesihuollolle. Carlos Gonzales, jonka tutkimukset liittyvät vuoristojokien ja -purojen hydrologiaan. Sitten olen minä, joka teen väitöskirjaa liittyen sanikkaisten käyttöön metsätyyppi-indikaattoreina ja metsätyypittelyyn yleisesti. Tavoitteena on biodiversiteetin vaihtelun kaukokartoitus alueella, mutta  kaukokartoitusta varten tarvitaan myös maastohavaintoja. Niitä keräsimme vuonna 2014 16:a tutkimusalalta ja tänä kesänä tavoitteenamme on tehdä ainakin toiset 16 lisää.

Meidän kanssamme työskentelee kolme nuorta perulaista biologian ja ympäristöalan asiantuntijaa: biologi Elias Mendivil Limasta ja ympäristöinsinöörit Dino Cabrera ja Cleiler Nolasco täältä Alto Mayosta. Yhteistyötä on myös Perun suojelualuehallinnon metsänvartijoiden kanssa. Heiltä on ilmeisesti tulossa ensi viikon maastoreissulle ainakin yksi henkilö ja kaksi muulia.

Collecting data logger from a tree - Finnish style. Photo credit: Dino Cabrera Mestanza

Tänään kävimme viimevuotisilla tutkimusaloilla Moyobamban lähellä Rumiyacussa noutamassa pois lämpötila- ja kosteusmittareita, jotka ovat keränneet tietoja vuoden ajan. Rumiyacu kuuluu viimeisiin Moyobamban kaupungin lähellä oleviin metsäalueisiin, ja se on kaupungin vesihuollon kannalta tärkeä. Metsällä on myös maanvyörymiä hillitsevää merkitystä. Alempana Mishquiyacun valuma-alueella, jossa metsää on jäljellä vähemmän, oli marraskuun 2014 rankkasateiden jälkeen pahoja maanvyörymiä.